Oon miettiny tässä koko päivän erästä tosi ihanaa, kamalaa mutta niin sanotusti "tavallista asiaa";

Rakkautta ja seurustelua.

Käytiin tässä eilen mun hyvän ystävän kanssa aika syvällinen keskustelu aiheesta.

Rakkaus on asia mikä kuuluu jossakin välissä lähes jokaisen elämään. Se on ihana tunne, jota mä en kuitenkaan ole vielä tähän mennessä ikinä tuntenut ketään kohtaan. Se on muutakin kun halua. Se on voimakasta kiintymystä, sitä että tietää toisesta lähes kaiken, hyvät ja huonot puolet. Se on yhteenkuuluvuutta. Se on sit että on valmis lähes mihin tahansa toisen vuoksi. Se on täydellistä luottamusta toiseen. Se on kaiken antamista itsestään. Se ei synny heti, toiseen ei voi rakastua heti. Ei edes viikossa, ei edes kuukausissa. Se syntyy ajan kanssa, hitaasti. Sitä ei voi pakottaa.

Rakkaudentäyteistä elämää toivottaen, Moizi!